You are currently browsing the category archive for the ‘Lainasanoja’ category.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Hei+toimittaja+ket%C3%A4+kannatat/1135259947761

Socialmediatoday kertoo, että 80% yrityksistä ei mittaa (2009) sosiaalisen
median kampanjoitaan millään tavalla. Loput keskittyvät mittaamisessaan
kävijämäärän, verkoston koon ja brandia koskevien kommenttien laadun
tarkasteluun.

Mutta mitä arvoa on suurella kävijämäärällä, jos kävijät poistuvat palvelusta nopeasti? Mitä arvoa on verkoston koolla, jos se on passiivinen – kukaan ei keskustele, eikä kommentoi. Mitä brandin kiinnostavuudesta kertoo se, ettei sitä suositella kavereille?

Jokainen Facebookin käyttäjä tietää, että suurin osa ryhmistä kerää jäseniä, mutta ei oikein tiedä mitä niillä lopulta tekisi. Mitä arvoa on 100:n tai 5000:n jäsenen ryhmällä, jota ei pidetä systemaattisesti aktiivisena?

Olisiko tuo Facebookin serverille kerätty joukko markkinoinnin kannalta samanlainen kuin aikoinaan messuilta kerätyt käyntikortit tai kilpailukupongit, jotka on säilötty pahvilaatikkoon yrityksen arkistohuoneeseen?

Socialmediatoday ehdottaa yrityksille 10 eri näkökulmaa, joiden avulla vaikuttavuutta voisi tarkastella:

1. Social media leads
2. Engagement duration
3. Bounce rate
4. Membership increase and active network size
5. Activity ratio
6. Conversions
7. Brand mentions in social media
8. Loyalty
9. Virality
10. Blog interaction

Sosiaalinen media on helppo ottaa käyttöön, mutta vaikea pitää hengissä. Jokainen osaa luoda Facebook- tai LinkedIn-profiilin tai perustaa vaikkapa blogin, mutta vain harva saa ne kukoistamaan. Nick O’Neillin teksti täällä.

The Economist julkaisi kuukausi sitten ajatuksia herättävän artikkelin PR-toimistoista. Punaisena lankana oli analysoida PR:n merkityksen kasvua viimeisen kahden vuoden aikana – siis laskusuhdanteessa. Muutama keskeinen johtopäätös: “PR has done well in part because it is often cheaper than mass advertising campaigns.” “Its impact, in the form of favourable coverage in the media or online, can also be more easily measured.” “PR has also benefited from the changing media landscape. The withering of many traditional media outlets has left fewer journalists from fewer firms covering business. That makes PR doubly important, both for attracting journalists¹ attention, and for helping firms bypass old routes altogether and disseminate news by posting press releases on their websites, for example.” “Many big firms have a presence on social-networking sites, such as Facebook and Twitter, overseen by PR staff.” “PR firms are increasingly called on to track what consumers are saying about their clients online and to respond directly to any negative commentary.”  Lue koko juttu!

Viime syksynä Jyri Engeström puhui TBWAn Herätyskokouksessa tulevaisuuden palveluinnovaatioista. Esitys oli puhutteleva ja kiinnostava ja sen voi nähdä Slidesharena. Toki esitys oli toimivampi puheen kera. Ideana kuitenkin oli herättää kuulijakunta ymmärtämään esimerkiksi sitä, että sosiaalisessa mediassa on annettava saadakseen. On kuunneltava ja sitten korjattava kuulemansa mukaan. Kehityttävä jatkuvasti, altistuttava kritiikille, otettava oppia.

Samainen puhuja twiittasi tänään linkin Mashablen artikkeliin, josta voi myös ottaa oppia, paitsi sosiaalisessa mediassa, myös elämässä muutenkin. Se toimii myös how-to-johdatuksena vaikkapa Twitterin tai muun sosiaalisen median käyttöön.

Suosittelen lukemaan tekstin kokonaan, mutta tässä paras pala artikkelin lopusta: “There is an old Zen story about a man riding a horse that is galloping very quickly. Seeing him, a woman asks, “Where are you going in such a hurry?” To which the man replies, “I have no idea. Ask the horse!” There are likely days that if someone asked us what we were doing, we might reply, “I have no idea. Ask Twitter and Facebook!”

When we let the horse, or social media, direct us, we get overwhelmed and unfocused, and our time is not spent well. Twitter and Facebook are incredible tools, but making the most of our time on them requires paying attention to the mental approach we take. When we engage them with a beginner’s mind, a desire to give, a focus on adding useful content, and a positive state of mind, we will likely have more days guiding the horse than the opposite.”

Jatketaan vielä kerran listoilla, joita vuoden vaihtuessa tavataan tehdä asiasta jos toisestakin. Los Angeles Times listasi viime vuodelta kymmenen tapahtumaa, joissa sosiaalisella medialla oli keskeinen rooli.
Top 10:ssä on tietenkin Burger Kingin Whopper Sacrifice kampanja sekä Ashton Kutcherin CNN:lle asettama Twitter-haaste.
Myös Google Wave kuuluu vuoden tapahtumiin. Vaikka sitä ja sen toimivuutta vähän parjataankin, povataan Waven kaltaisen teknologian mahdollisesti muuttavan muun muassa journalismia. Jos haluat nähdä, mikä selvisi listan ykkössijalle, käy katsomassa koko juttu täältä.

Jessica Vascellaro tarkastelee Wall Street Journalisssa emailin muuttuvaa merkitystä viestinnässä. Elokuukussa 2009 mailia käytti Nielsen Co:n selvityksen mukaan USA:ssa, Euroopassa, Australiassa ja Brasiliassa yhteensä 276,9 miljoonaa ihmistä. Tuo määrä oli viidenneksen suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan sosiaalisilla medioilla oli 301,5 miljoonaa käyttäjää. Määrä oli kasvanut vuodessa 31 %. Linkki juttuun: The End of the Email Era – WSJ.com.

Kathy Cabrera kirjoittaa uusimmassa Journalistics-blogin kirjoituksessa otsikolla “Before you Start a B2B Social Media Program…“. Aiheelta ei voi – eikä onneksi tarvitsekaan – välttyä yhdessäkään markkinointiin tai viestintään liittyvässä palaverissa.

Cabrera nostaa esiin esimerkiksi nämä asiat:

Miksi lähteä mukaan?
Väärä syy lähteä mukaan on  “koska kilpailijakin on siellä.”

Oikeat syyt ovat:
– Sitoutuneemmat asiakkuudet
– Lisäväylien löytäminen ajatusten, tuotteiden ja yrityskulttuurin markkinoimiseen
– Luoda kirjoittajasta oman alansa pääasiantuntija

Huomioitavat asiat:
– Kuinka paljon aikaa ja rahaa voidaan investoida
– Missä on/ovat maali(t)
– Mitä sosiaalisen median kanavia tulisi käyttää
– Kenen yrityksessä tulisi osallistua? Kenellä on vastuu sosiaalisen median kampanjoiden johtamisesta
– Kuinka menestystä mitataan

Saatavat edut:
– Vilskettä sivustolla
– Wom-suosituksia (word-of-mouth)
– Lisääntynyt bränditietoisuus
– Lisääntynyt brändilojaalius

Muista: sosiaalisen median trendit muuttuvat nopeasti!

– MySpace oli selvästi Facebookia suositumpi kaksi vuotta sitten
– Facebook on nyt selvästi suositumpi, MySpace kävijämäärä ei ole enää noussut
– Twitter aloitti kolme vuotta sitten ja kahden vuoden jälkeen (marraskuussa 2008) sivustolla oli jo miljardia viestiä

The Atlanticin lehtitilauksissa näkyi huima piikki, kun lehden sivuilla bloggaava pyysi lukijoita tilaamaan lehteä. Vetoomuksen taustalla oli kirjoittajan kiitollisuus lehden rohkeaa linjaa kohtaan. Poliitiikan kommentaattori-kirjailija-bloggaaja Andrew Sullivanin kidutusta koskeva avoin kirje George W. Bushille on lokakuun Atlanticin kansijuttu, siitäkin huolimatta, että kidutuksesta vastuunottamisen penäämisen nostaminen kansijutuksi voi olla lehden kannalta taloudellisesti riskaabeli ratkaisu. Sullivan toivoi blogissaan, että lukijat ostaisivat lehden tai ryhtyisivät tilaajiksi muistutukseksi siitä, etteivät tämän kaltaiset vedot ole aina kaupallisesti katastrofaalisia.

The New York Times tietää kertoa, että kirjoituksen jälkeen lehtitilauksia tuli kahdessa päivässä 75 % siitä määrästä, jota netin kautta tulee tyypillisesti
kuukauden aikana. Tämän kuukauden tilauksien odotetaan olevan tuplat normaalista.
Painavassa journalismissa on voimaa. Mutta niin on blogissakin.

Miksi B2B satsaa yhä enemmän sosiaaliseen mediaan? Journalisticsin mukaan yrityksillä ei ole varaa olla tekemättä näin. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat ovat siellä – sosiaalisen median käyttö on ohittanut suosiossa meilin. Kaikki ovat siellä.

Toinen asia on (väitetty) helppous. Esimerkiksi Twitterissä voi blogin mukaan saada nopeasti uskollisia seuraajia seuraamalla itse yhteisön jäseniä ja twiittaamalla säännöllisesti, jotta kohderyhmä pysyisi informoituna yrityksen edelläkävijyydestä, uutisista jne. Tämä voi tosin olla helpommin sanottu kuin tehty.

Mistä päästäänkin siihen, että sosiaalisen median kautta yritykset pystyvät kuulemaan ja kuuntelemaan, eikä pelkästään tuuppaamaan yksipuolisesti sanomaansa toivoen, että joku toinen kuuntelee. Asiakkaille on tärkeää, että sinä kuuntelet.

Tämä voi tosin olla toissijaista. Blogissa siteeratun eräänkin tutkimuksen vastaajista 51 % oli sitä mieltä, että sosiaalisen median kampanjan suurin hyöty on – yllätys yllätys – alhainen hinta.

Talouselämä-lehden suola on ehdottomasti Pelin henki -kolumni viimeisellä aukeamalla. Erityisen nautinnollinen kolumni on taas, kun päätoimittaja Pekka Seppänen on palannut sen kirjoittajaksi. Vaikka kolumni löytyy myös verkosta, sen lukeminen  printtilehdestä kruunaa viikonloppuun ryhtymisen. Pisteet Talentumille ja Talouselämälle, hyvistä asioista kannattaa pitää kiinni!

Viime perjantaina Seppänen hyökkäsi muroja vastaan, eikä suotta. On enemmän kuin piristävää, jos vakavahkon talousmedian päätoimittaja ottaa tiukkaan tarkasteluun arkisia ilmiöitä ja katsoo tarpeelliseksi valistaa terveellisen ruokavalion sisällöstä. Murot ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti melko merkittävä tuote, joten niiden julkiriepottelu on jossain määrin rohkeaa. Varsinkin tuossa määrin kuin Seppänen sen teki.

Ollaan muroista sitten mitä mieltä tahansa, hyviä neuvoja ei koskaan voi saada liian paljon. Siksi Seppäsen viimeinen kolumni ennen sapatille siirtymistään oli ikimuistoinen. Tässä vielä se luettavaksi!