You are currently browsing the category archive for the ‘Maineenhallinta’ category.

Pew Research Center teetti jokin aika sitten selvityksen, jossa tutkijat laskivat vuoden aikana suurimmissa amerikkalaisissa medioissa julkaistut teknologiaa käsittelevät artikkelit. Lopputulos ei varmaan yllätä ketään: Apple on median ykkösssuosikki. 15,1 % tutkituista artikkeleista käsitteli Applea. Toiseksi suosituimmaksi nousi Google, joka oli aiheena 11,4 % jutuista. Yllättävää ei ole sekään, että yrityksinä pienet Twitter ja Facebook olivat ilmiöinä isompia kuin ohjelmistojätti Microsoft (3 %). Applen saama julkisuus oli myös huomattavan positiivista.

Tulos on käynnistänyt keskustelun Applen mediasuosion syistä. Brian Chen, joka pitää blogia Wiredissä, löysi siihen 5 syytä:

1) Apple pitää lupauksensa. Apple tuo tuotteensa myyntiin saman tien kun Steve Jobs ne esittelee (paitsi ei päde ehkä Suomessa…).

2) Apple kertoo vahvoja tarinoita. Kun Apple julkaisee uuden tuotteen, yhtiö kertoo hyvin suunnitellun ja johdonmukaisen tarinan. Jobs on myös alan parhaita tarinan kertojia.

3) Apple suhtautuu muotoiluun vakavissaan. Applen muotoilu toimii markkinoinnin välineenä, koska media saa tyylikkäistä tuotteista tyylikkäitä kuvia juttuihinsa.

4) Applella on huolellisesti suunniteltu tuotteiden ekosysteemi. Kuluttajan on helppo ymmärtää Applen palvelujen, ohjelmistojen ja laitteiden ekosysteemiä. Toimittajien on helppo kirjoittaa Applesta lukijoilleen.

5) Lukijat vaativat Apple-uutisia. Wired-lehden hakupalvelun eniten haettu sana on iPhone ja Apple-jutut luetuimpia teknologiajuttuja. Niin yksinkertaista se on.

Advertisements

Kesähiljaisuus on nyt virallisesti päättynyt ja IFPRblog päivittyy jälleen. Olemme remontoineet myös uudet tilamme Tapiolassa ja toivotammekin vaikka käymään kahvilla ja taiteella naapurissa Emmassa. Osoitteemme on Ahertajantie 6.

Tulevien kvartaalien haasteisiin voi virittäytyä lukemalla Newsweekin mielenkiintoisen artikkelin – ei Suomen sijoituksesta maavertailussa – vaan Arianna Huffingtonista, naisesta uutisnettimedian valtaistuimella. Huffingtonpost.com houkuttelee 23,4 miljoonaa lukijaa joka kuukausi. Journalismi ja uutisten lukeminen ovat valtavassa myllerryksessä eikä tyyntä ole vielä näköpiirissä.

Juttuun pääset tästä.

Taloussanomat järjesti tänään keskiviikkona seminaarin, jonka sisällöstä vastasi Winnovation. Aiheena nyt niin kiinnostava sosiaalinen media eli SoMe. Ja kuten muutkin SoMeen liittyvät seminaarit, tämäkin oli aivan täynnä. Seminaarilinkistä on ladattavissa ainakin osa materiaalista ja keskustelua jatketaan myös LinkedIn-ryhmässä. Ihan jees ja asiasisällöltään ok – ja lisäksi ilmainen, koska Winnovation tarjosi samalla kuulijoille tietoa itsestään.

Seminaarit ovat kuitenkin muuttuneet. Osa istuu edelleen keskittyneesti, mutta sitten on joukko, jotka tekevät muistiinpanoja läppäriinsä tai iPhoneen. Eikä ne muistiot ole enää vain itseä varten, vaan ne tehdään Twitteriin tai Facebookiin – ehkä jopa waveen tai vastaavaan. Joten ne JAETAAN. SHARE on myös se sana, joka jokaisessa esityksessäkin mainittiin.

Taloussanomien seminaarin anti levisi siis heti satojen Twitterin käyttäjien silmille ja kiinnostuneet pystyivät seuraamaan tagien avulla asiaa. Parasta antia ei ollutkaan seminaarissa sanottu, vaan samaan aikaan laptopista luettu. Tuotteita ja tapahtumia, joita lavalta esiteltiin, kommentointiin samaan aikaan verkossa ja näistä viesteistä oppi enemmän kuin pelkästä puheesta. Tämä AUTENTTINEN ja REAALIAIKAINEN sosiaalisen median puoli jäi kuitenkin suurimmalle osalle paikallaolijoista mysteeriksi, vaikka siitä sosiaalisessa mediassa on juuri kyse. Sosiaalista mediaa ei ole puhuja, joka kertoo mitä yritys on sosiaalisen median saralla tehnyt vaan se käyttäjäkunta, joka samaan aikaan tietoverkkojen ja vempeleiden avulla kommentoi ja antaa palautetta.

Seminaariopetuksista tärkein oli se, että seminaarin – varsinkin sosiaalista mediaa käsittelevän – on parasta varautua hyvin myös omaan verkkopresenssiin ja johdattaa esimerkiksi jo ennen seminaaria halukkaat oikean tagin alle kommentoimaan. Seminaarikommentteja voit lukea esimerkiksi #talsa tai #smib09 -hauilla Twitterissä. Promoottori Markku Silen ilmestyikin itse hyvin pian Twitter-keskusteluun ja osoitti olevansa KUUNTELEMASSA, kuten sosiaalisessa mediassa pitääkin.

Tilasin uuden Anna-lehden. Tämän, joka on tarkoitettu media-alan vaikuttajille eikä tule jakeluun yhteenkään lehtipisteeseen.

.

Sinänsä erikoisnumeron tekeminen markkinointiväelle on ihan kiva juttu, mutta ilman Esko Kiesiä markkinointitempaus ei olisi saanut ansaitsemaansa huomiota. Audin myyntijohtajaa on haastateltu “Mies puhuu naisesta” -osioon ja nyt ainakin Ilta-Sanomat, Fillari-lehden foorumi ja HS ovat tarttuneet asiaan. Kohu syntyi siitä, että Kiesi myönsi olevan mukavaa, että nainen silittää hänen paitansa. Jos niin ei tapahdu, suhde on katkolla. Hän myös muistuttaa, että miehet pystyvät hallitsemaan paremmin suuria kokonaisuuksia. Ja naisella on oltava vähintään seitsemän sentin korot.

Olisiko Kiesin kirjoitus julkaistu normaali-Annassa? Enpä tiedä, arvaan: tuskin. Markkinointiväen uskotaan siis sulattavan paksuhkokin puhe paremmin kuin keskivertokuluttajan.

Siirtyessään keskustelupalstoille Kiesin kommentit eivät kuitenkaan enää liity erikois-Annaan, vaan normi-Annaan. Kuinkakohan Annan kilpi kärsii keskustelusta?

Näin mediakohuna katsottaesssa vetohan oli erinomainen – Anna-lehti saa paljon julkisuutta ja Audi siinä samalla. Kiesistä puhumattakaan. Hänet ehkä pyydetään seuraavaan naisfoorumiin argumentoijaksi.

Miksi yritykset bloggaavat? Kaikkihan sen tietävät, että bloggaaminen kannattaa – monessakin mielessä. Tässä pieni yhteenveto bloggaamisen hyödyistä:
Bloggaus…
…lisää uskottavuutta ja luotettavuutta. Bloggaus on yksi nopeimmista tavoista osoittaa asiantuntevuutta blogitekstien käsittelemillä aihealueilla.
…lisää web-sivujen suosiota. Postaukset kiinnostavat ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita blogin käsittelemistä aihealueista. Mikäli lukijat vielä ovat kiinnostuneita bloggaavan yrityksen toiminnasta, voi blogista kehkeytyä merkittävä myyntityökalu.
…laajentaa viestin ulottuvuutta. Blogi antaa mahdollisuuden julkaista viesti myös muissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Näin saavutetaan enemmän ihmisiä pienemmässä ajassa.
…lisää medianäkyvyyttä. Blogit kiinnostavat mediaa, sillä toimittajat haluavat olla tekemisissä eri alojen ammattilaisten kanssa. Mikäli osoitat blogissa olevasi alasi asiantuntija, saattaa blogitekstisi kiinnostaa toimittajia jopa enemmän kuin lehdistötiedotteet. Blogi ei kuitenkaan ole automaattisesti kiinnostava tai tehokas tiedonvälityskanava.

Miten blogista tehdään kiinnostava – kuinka saavutetaan enemmän vähemmällä? Tässä muutamia vinkkejä:
• Vie blogisi netistä löytyviin blogiluetteloihin.
• Asenna blogiisi RSS-syötepalvelu, jolloin lukijat voivat tilata postauksiasi haluamaansa kanavaan.
• Lisää blogiin lista omista suosikkiblogeistasi – ennen pitkää saat huomata, että oma blogisi on lisätty monien muiden bloggaajien suosikkien joukkoon.
• Jaa työtaakkaa: mitä enemmän kirjoittajia, sitä enemmän sisältöä ja tuoreita näkökulmia. Yhden kirjoittajan ei ole syytä ottaa yksin vastuuta blogin ylläpidosta. Ylläpitoa voi jakaa paitsi yrityksen sisällä myös ulkopuolisten, kuten PR-toimiston kokoaman kirjoittajaringin, kanssa.
• Tee postauksistasi mielenkiintoisia ja panosta asiasisällön lisäksi kieliasuun.
• Ole vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa. Pyydä lukijoilta palautetta esimerkiksi kysymysten muodossa.
• Kerro ihmisille blogistasi. Lisää linkki blogiisi sähköpostin allekirjoitukseesi, uutiskirjeisiin, käyntikortteihin ja kaikkiin muihin yrityksen markkinointimateriaaleihin.

Uusista suomalaisista mepeistä kaksi löytyy Twitteristä: Sirpa Pietikäinen ja Liisa Jaakonsaari. Pietikäinen on jo postannut kiitos-tweetin, mutta Jaakonsaaren sivulla ei päivityksiä näy. Edellisen kerran Jaakonsaari muistutti ennakkoäänestyksen alkamisesta 27.5., joten varsinainen aktiivipäivittäjä meppi ei vielä ole.

Mahtaakohan Sirpa jaksaa viestittää jatkossakin? Ehkäpä EU-päätöksenteko tulee lähemmäksi juuri tällä tavalla.

Rannalle jääneistä ainakin Risto E.J. ja Jyrki J. ovat jo purkaneet tuntojaan Twitterissä.

Joko olet perehtynyt uuteen mediajakoon? Ostettu media on kaikkea, minkä rahalla saa, omaan mediaan vaikutetaan itse ja ansaittua mediaa on näkyvyys oman toiminnan tuloksena esimerkiksi blogeissa, suositukset, artikkelit etc. Ansaittu media on siis mainetta ja ostettu media mainontaa.

Maineen osalta uusi jaottelu puolustaa paikkaansa. Ansaittu media on aktiivisempi toimintamuoto kuin pelkkä maine. Ansaittuun medianäkyvyyteen täytyy tehdä aidosti töitä, palvelun ja tuotteen tulee olla kunnossa, asiakaspalvelun loistaa ja tiedonkulun toimia. Maine ainakin suomenkielisenä sanana on jäänyt paljon passiivisemmalle tasolle.

Ansaitsemisessa on myös mukana palkkio-ajatus. Saat sen mitä ansaitset. Siksi ansaittu media voi siis kääntyä erittäin negatiiviseksi yrityksen kannalta. Toinen kysymys on sitten kuitenkin se, onko tällaisessa tapauksessa negatiivinen näkyvyys aina absoluuttisesti ansaittua vai esimerkiksi yhden ihmisen hyvin artikuloitu, kiinnostava mielipide, josta tulee totuus. Lienee kuitenkin yleisempää, että negatiivinen kokemus päätyy julkiseen ruodintaan huomattavasti herkemmin kuin positiivinen.

Asiaa sivuten hyvä artikkeli.

Be careful out there!