Suomalaiset voivat olla modernin perinteisesti kännykkäkansaa ja koukussa sisun ja saunan sijasta Facebookiin, mutta Twitterin asema on vielä lapsipuolen. Syyksi on epäilty esimerkiksi Twitterin vaativampaa käyttöliittymää ja vaikeastilähestyttävyyttä: Twitter-yhteisö olettaa toisten tviittaavan (“livertävän”) hyödyllisistä asioista, ei pelkästään omasta egosta. Twitterin aloittamisen kynnys nousee myös kielikysymyksen vuoksi, härmäksi kirjoittavia on palvelussa vasta kourallinen.

Helpotusta tuskaan tuo Suomitweet, joka auttaa ymmärtämään Twitterin toimintaa ja erityisesti muiden suomalaisten löytämistä palvelusta. Suomitweetistä löytää samoille sivuille koottuna medioiden uutisia, yksittäiskäyttäjien twiittejä sekä yritysten tunnuksia. Näitä voi tutkia vaikkapa kaupungin tai poliittisen kannan perusteella.

Kevät on lintujen aikaa, joten nyt voi olla hyvä aika alkaa itsekin liverrellä.

Advertisements

Helsingin Sanomat avasi tänään 10.03. uuden HS Next –blogin, jonka tarkoitus on toimia väylänä lukijoiden ja lehden ”sähköisen tulevaisuuden” välillä.

Blogi aloitti komealla esittelyvideolla tulevaisuuden lehtivisioista.

Sähköiset näköislehdet ja verkkojulkaisut ovat tuttu juttu. Myös e-kirjat ja niiden lukulaitteet ovat kasvattaneet suosiotaan, ja jo wanhaksi jäänyt uutinen joulukuulta kertoo näiden myynnin ensi kertaa lyöneen laudalta perinteiset kirjat Amazonin kaupassa.

Suunta näyttäisi kohdistuvan entistä määrätietoisemmin kohti sähköisyyttä ja virtuaalimaailmaa – mitä interaktiivisemmin, sen parempi.

Vaikka artikkelien lukeminen näyttöä näppäilemällä kieltämättä näyttää vaikuttavalta, paperin katoaminen tuskin on ihan läpihuutojuttu. Ainakin suoritusyhteiskunnan ja ylenmääräisen tehokkuuden vastarintaliikkeiltä, kuten Hitaan elämän kannattajilta, lienee odotettavissa puolustuspuheenvuoro perinteiselle medialle.

Pehmeille arvoille koittaa kuitenkin vaikea valinta: Pitäisikö pelastaa maailma paperia säästämällä vai retrotunnelmoida sanomalehden rapinalla kahvikupin ääressä?

PS: Lauri Kivinen luopui jo...

Socialmediatoday kertoo, että 80% yrityksistä ei mittaa (2009) sosiaalisen
median kampanjoitaan millään tavalla. Loput keskittyvät mittaamisessaan
kävijämäärän, verkoston koon ja brandia koskevien kommenttien laadun
tarkasteluun.

Mutta mitä arvoa on suurella kävijämäärällä, jos kävijät poistuvat palvelusta nopeasti? Mitä arvoa on verkoston koolla, jos se on passiivinen – kukaan ei keskustele, eikä kommentoi. Mitä brandin kiinnostavuudesta kertoo se, ettei sitä suositella kavereille?

Jokainen Facebookin käyttäjä tietää, että suurin osa ryhmistä kerää jäseniä, mutta ei oikein tiedä mitä niillä lopulta tekisi. Mitä arvoa on 100:n tai 5000:n jäsenen ryhmällä, jota ei pidetä systemaattisesti aktiivisena?

Olisiko tuo Facebookin serverille kerätty joukko markkinoinnin kannalta samanlainen kuin aikoinaan messuilta kerätyt käyntikortit tai kilpailukupongit, jotka on säilötty pahvilaatikkoon yrityksen arkistohuoneeseen?

Socialmediatoday ehdottaa yrityksille 10 eri näkökulmaa, joiden avulla vaikuttavuutta voisi tarkastella:

1. Social media leads
2. Engagement duration
3. Bounce rate
4. Membership increase and active network size
5. Activity ratio
6. Conversions
7. Brand mentions in social media
8. Loyalty
9. Virality
10. Blog interaction

Sosiaalinen media on helppo ottaa käyttöön, mutta vaikea pitää hengissä. Jokainen osaa luoda Facebook- tai LinkedIn-profiilin tai perustaa vaikkapa blogin, mutta vain harva saa ne kukoistamaan. Nick O’Neillin teksti täällä.

The Economist julkaisi kuukausi sitten ajatuksia herättävän artikkelin PR-toimistoista. Punaisena lankana oli analysoida PR:n merkityksen kasvua viimeisen kahden vuoden aikana – siis laskusuhdanteessa. Muutama keskeinen johtopäätös: “PR has done well in part because it is often cheaper than mass advertising campaigns.” “Its impact, in the form of favourable coverage in the media or online, can also be more easily measured.” “PR has also benefited from the changing media landscape. The withering of many traditional media outlets has left fewer journalists from fewer firms covering business. That makes PR doubly important, both for attracting journalists¹ attention, and for helping firms bypass old routes altogether and disseminate news by posting press releases on their websites, for example.” “Many big firms have a presence on social-networking sites, such as Facebook and Twitter, overseen by PR staff.” “PR firms are increasingly called on to track what consumers are saying about their clients online and to respond directly to any negative commentary.”  Lue koko juttu!

Carri Bugbeen tweetissä oli linkki selkeään blogitekstiin, jossa esitellään Web analytiikan perusteet. Kannattaa lukaista, jos esimerkiksi käsite “unique visitor” on epäselvä tai Google Analyticsin perusteista on epäilyksiä.

Facebook on jo niin tärkeä osa meidän elämässämme, että sen käyttämiselle nauraminen on yksi vitsailun aiheista. Sille on naurettu miljoonia kertoja esimerkiksi Julian Smithin videon vuoksi. Monen markkinoijan on otettava kuitenkin vakavasti tämä vitsi.

Epätoivoinen markkinoija etsii epätoivoisilla keinoilla faniryhmäänsä osallistujia. Näinhän sosiaalinen media siis EI toimi. On tarjottava hyötyjä, annettava iloa, jaettava oikeita asioita, silloin fanit levittävät automaattisesti yrityksesi fanisivujen ilosanomaa omille kavereilleen.

Muitakin hyviä vinkkejä Facebookin käyttöön löytyy lisää täältä.

The New York Times kirjoittaa siirtymisestä printistä nettiin – ihan konkreettisesti.

Ajatus lehdistä nettiin vievistä, viivakoodien kaltaisista linkeistä ei ole uusi, mutta nyt kun taskuista alkaa löytyä niiden lukemiseen soveltuvia älypuhelimia, asia alkaa olla enemmän ajankohtainen.

NY Times kertoo, että nettikännykän omistajat pääsevät Esquiren maaliskuun numerosta nettiin: miestenkenkiä esittelevässä jutussa on kutakin kenkää kohden mustavalkoinen neliö, josta kuvan ottamalla siirtyy suoraan nettisivulle, josta saa kengille stailausvinkkejä.

InStyle lehden tulevassa maaliskuun numerossa puolestaan esitellään vaatteita, joihin liittyviä pukeutumisvinkkejä sisältävän video pyörähtää käyntiin esittelemällä lehden sivua webkameralle.

Milloin suomalaisia lehtiä voi klikata?

Viime syksynä Jyri Engeström puhui TBWAn Herätyskokouksessa tulevaisuuden palveluinnovaatioista. Esitys oli puhutteleva ja kiinnostava ja sen voi nähdä Slidesharena. Toki esitys oli toimivampi puheen kera. Ideana kuitenkin oli herättää kuulijakunta ymmärtämään esimerkiksi sitä, että sosiaalisessa mediassa on annettava saadakseen. On kuunneltava ja sitten korjattava kuulemansa mukaan. Kehityttävä jatkuvasti, altistuttava kritiikille, otettava oppia.

Samainen puhuja twiittasi tänään linkin Mashablen artikkeliin, josta voi myös ottaa oppia, paitsi sosiaalisessa mediassa, myös elämässä muutenkin. Se toimii myös how-to-johdatuksena vaikkapa Twitterin tai muun sosiaalisen median käyttöön.

Suosittelen lukemaan tekstin kokonaan, mutta tässä paras pala artikkelin lopusta: “There is an old Zen story about a man riding a horse that is galloping very quickly. Seeing him, a woman asks, “Where are you going in such a hurry?” To which the man replies, “I have no idea. Ask the horse!” There are likely days that if someone asked us what we were doing, we might reply, “I have no idea. Ask Twitter and Facebook!”

When we let the horse, or social media, direct us, we get overwhelmed and unfocused, and our time is not spent well. Twitter and Facebook are incredible tools, but making the most of our time on them requires paying attention to the mental approach we take. When we engage them with a beginner’s mind, a desire to give, a focus on adding useful content, and a positive state of mind, we will likely have more days guiding the horse than the opposite.”

Jatketaan vielä kerran listoilla, joita vuoden vaihtuessa tavataan tehdä asiasta jos toisestakin. Los Angeles Times listasi viime vuodelta kymmenen tapahtumaa, joissa sosiaalisella medialla oli keskeinen rooli.
Top 10:ssä on tietenkin Burger Kingin Whopper Sacrifice kampanja sekä Ashton Kutcherin CNN:lle asettama Twitter-haaste.
Myös Google Wave kuuluu vuoden tapahtumiin. Vaikka sitä ja sen toimivuutta vähän parjataankin, povataan Waven kaltaisen teknologian mahdollisesti muuttavan muun muassa journalismia. Jos haluat nähdä, mikä selvisi listan ykkössijalle, käy katsomassa koko juttu täältä.

Mashable kertoi, että Facebook oli USAssa joulun suosituin sivusto. Sosiaalinen yhteisö siis kiinnosti ihmisiä myös silloin, kun perinteisesti ajatellaan face-to-face-kontaktin olevan parasta. Tämä oli tosin ensimmäinen kerta, kun Facebook nousi ylimmäksi hakutuloksissa, ohi Googlenkin. Mediana FB on ylittämätön varmasti vielä jatkossakin, siitä pitävät sen 350 miljoonaa käyttäjää huolen. Joidenkin statistiikkojen mukaan Facebook on taas jatkanut kasvuaan, kun taas sen kiivaimpana haastajana pidetty Twitter on pitäytynyt tasaisella käyrällä.

ps. IFPR:n joulukirjoista voittajaksi nousi John Simonin Koneen ruhtinas. Sama aihe kiinnosti myös verkkolehti Uuden Suomen lukijoita viime vuonna eniten.